Tyyne Martikainen

Terveydenhuoltoneuvos, VTM, Terv.tiet. Lis. Kirjailija                

Alakartanontie 20, 02360 ESPOO

Puh: 09-801 9244, tyyne.martikainen@kolumbus.fi,

www.siviiliveteraanit.net

Perheraamatusta sen aloitin

Opin lukemaan hyvin pienenä. Ensimmäinen kirjani oli kotimme perheraamattu. Luin sen lävitse. Muistan kuinka itkin Joosefin kohtaloa. Kun aivoissani ei ole selvää käsitystä oikeasta ja vasemmasta puolesta, luin Absalomin Adsalomiksi. Se meni niin syvälle aivoihin, että vieläkin ajattelen häntä Adsalomina. Luin kaikki sanomalehdet ja kyläkirjaston kirjat ja aloin kirjoittaa itsekin. Ajattelin, että minusta tulee kirjailija. Aloitinkin romaanin kirjoittamisen. Minulla oli päässäni selkeä kertomus. Mutta kertomukseni henkilöt tulivat erittäin omavaltaisiksi ja alkoivat tehdä mitä hassuimpia juttuja ja puhua hulluja. Pidin kirjoitustani piilossa kodin vintillä. Kerran sitten siskoni Maija kysyi minulta: ”Mitä sitten tapahtuu.” Kertomuksella oli jo yllättävä lukija. Hylkäsin romaanikirjoittajan haaveet. Piti valmistua ammattiin, josta saa palkan. Lähdin keskikoulun jälkeen Porin Sairaanhoitaja-terveyssisarkouluun ja valmistuin vanhan ajan terveyssisareksi. Menin työhön Savukoskelle. Rakastin sitä työtä.

Elämä vei. Tuli naimisiin meno, muutimme Helsinkiin. Suoritin valtiotieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa ja myöhemmin terveystieteitten lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Työskentelin sosiaali- ja terveysministeriössä asiantuntijatehtävissä. Työni käsitti runsaasti kirjoittamista terveydenhuollon eri alueilta, artikkeleita, mietintöjä ja paljon muuta. Kirjoitin runsaasti myös terveydenhuollon ammattialueelta artikkeleita ja muutaman kirjankin. Valmistelin veteraaniasioita ja osallistuin työpaikkani edustajana Euroopan Neuvoston, ihmisoikeusneuvoston toimintaan, joilla oli virittävä vaikutus myöhempään kirjailijatyöhöni.

Kotikyläni Kuosku tuhottiin sotien aikana kolmeen kertaan. Eläkkeelle jäätyäni aloin kirjoittaa kyläni historiaa. Kirjoitin partisaanien hyökkäyksistä ja partisaanisodan siviiliuhreista. Lähdin ajamaan partisaanisodan siviiliuhrien asiaa. Perustimme Kuoskussa Jatkosodan Siviiliveteraanit ry:n, uhrien yhdistyksen. Saimme aikaan Partisaanien uhrien kertakorvauslain ja Partisaanien uhrien ja karjan evakuointiin osallistuneiden veteraanikuntoutuslain. Vastaani tuli yhä uusia sodan ja vainojen siviiliuhreja, joista olen kirjoittanut.

Niin se elämä on vienyt. Minusta tuli tietokirjailija ja lopuksi naissotakirjailija. Ajankohtaisena työnäni on inkerinsuomalaisten vainojen uhrien martyrologia Että ketään heistä ei unohdettaisi. Nimi on muistuma runoilija Alma Ahmatovan lausumaan: ”Toivon, että heidän kaikkien nimensä muistettaisiin.” Mutta vieläkin tuolla aivojen sopukassa piilee ajatus, millaista olisi kirjoittaa fiktiivinen kaunokirjallinen kertomus.

Tuotanto

Terveydenhuollon alueen julkaisut

  • Byrokratia ja terveydenhuollon hoitoprosessi, tutkimus kahden alueen välisestä ristiriidasta. SHKS, Helsinki 1981.
  • Hoitotyö ja koulutus, toim. Tyyne Martikainen ja Kaija Manninen. SHKS, Helsinki 1986.
  • Hoitotyön kehityksen suunta. Sairaanhoitajien koulutussäätiö, Helsinki 1989.
  • Terveydenhuollon täydennyskoulutustoimikunnan mietintö, Terveydenhuollon täydennyskoulutustoimikunta. Helsinki, 1978.
  • Vanhusten palveluiden kehittäminen, Vanhusten huoltotoimikunnan mietintö. Vanhusten huoltotoimikunta, STM, Helsinki, 1985.
  • Nursing 2000: The Finnish national report on nursing for the European Regional Office of WHO. Ministry of Social Affairs and Health. STM, 1988.
  • Hoitotyö 2000: Hoitotyön kansallinen raportti Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimistolle. STM, 1988.
  • Sairaanhoitajien rooli ja koulutus = The role and education of nurses. Euroopan Neuvosto = Council of Europe, suomeksi kääntänyt Tyyne Martikainen, Council of Europe. Opetushallitus, 1996.
  • Veteraanikuntoutuksen kehittämistyön muistio,Veteraanikuntoutuksen työryhmä STM, 1993.
  • Runsaasti alaan liittyviä artikkeleita, myös ulkomaisiin julkaisuihin. Lisäksi erimuotoista kirjoittamista työskennellessäni valtion hallinnossa.

Sotakirjojeni luettelo

    • Neuvostoliiton partisaanien tuhoiskut suomalaisiin siviilikyliin
      1941-44.– Kirja on kertomus Itä-Lapin kylistä jotka joutuivat neuvostopartisaanien hyökkäysten kohteiksi. Rakennukset sytytettiin palamaan, karja paloi navetoihin. Pakoon juoksevia ihmisiä ammuttiin. Useat menettivät henkensä, osa haavoittui. Suurin osa selvisi pensaisiin ja pellonojiin suojaan. Kirja viritti sotarikoskeskustelun, jonka seurauksena valtionsyyttäjä määräsi toimitettavaksi rikoskuulustelut siviilikyliin tapahtuneista partisaani-iskuista. Kuulusteluasiakirjat lähetettiin oikeusapupyynnöllä Venäjälle. Pyyntö ei aiheuttanut jatkotoimenpiteitä. Venäläisten vastauksen mukaan sodan aikaiset rikokset ovat vanhentuneet. Suomen lain mukaan murhat eivät vanhene, ne ovat edelleen rankaistavia tekoja. Kirjani eivät ole vain sotakirjoja. Niillä on myös kulttuurinen ja historiallinen ulottuvuutensa rajakylien elämäntavan kuvauksena ulottuen sotia edeltävästä ajasta nykypäiviin. Savukosken ja Sodankylän kunta, Värisuora, Kemi, 1998.
    •  Talvisodan evakot ja siviilisotavangit. Kirjassa on kaksi teemaa evakuoituminen sodan edestä ja siviilien vihollisen valloittamalle alueelle jääminen ja siviilisotavangiksi joutuminen rajan taakse. Talvisodan aikana rajan takaisille vankityöleireille joutui 2500 suomalaista siviiliä, äitejä, lapsia ja vanhuksia, jotka palasivat pienentyneenä joukkona sodan jälkeen takaisin. Fenix-Kustannus oy, Helsinki 2000.
    •  Lapin naiset elämäntaitajina. Kirja on kunnianosoitus pohjoisen äideille. Kirja sisältää lyhyitä naiskuvia pohjoisen äideistä, jotka rankoissa luonnonoloissa ja sodan keskellä hoitivat perheitään, rakensivat sodan jälkeen elämänsä uudelleen ja kasvattivat lapsiaan, jotka sitten joutuivat siirtymään kotipaikoiltaan osa Ruotsiin, osa muualle Suomeen. Värisuora, Kemi, 2001.
    •  Partisaanisodan siviiliuhrit,  kirja on kokonaiskuvaus partisaanien iskujen kohteiksi joutuneista rajaseudun kylistä ja hyökkäyksissä menehtyneistä. Runsaasti kuvia. Värisuora, Kemi 2002
    •  Shräck och förtvivlan i Finska Lappland. Kääntäjä Sven-Göran Heikka. Edellisen kirjan lyhennetty käännös ruotsinkielelle. Värisuora, Kemi2002.
    •  Rauha on ainoa mahdollisuutemme. Partisaanisodan kansainvälinen sovitusseminaari, Sodankylässä, 27.-29.9.2002 = (Me¿dunarodnyi Seminar-primirenija v g. Sodankjulja (Finljandija) 27.-29.09.2002). Sovitusseminaarin suomen-, venäjän- ja englanninkielinen raportti. sisältää mm. seminaarin laatiman Sodankylän julistuksen, jonka keskeinen sanoma on, että siviilit eivät ole missään konflikteissa tai sodissa tuhottavia vihollisia. Jatkosodan Siviiliveteraanit ry. Kemi 2004.
    •  Ei kaikkihin sanohin hoota panna. Esseetyyppinen Itä-Lapin murre- ja muistelukirja, johon sisältyy Itä-Lapin kylien elämäntapaa ja partisaanisodan historiaa. Kemi, Värisuora 2004.
    •  Jatkosodasta Lapin sotaan – Lapin tuho sotarikos, Kuvaus Lapin väestön ja karjan evakuoinnista ja Pohjois-Suomen totaalisesta tuhosta. Kirjassa on mm. tarkasteltu myös valtiolle ja yksityisille aiheutuneiden sotavahinkojen määrää. Värisuora, Kemi, 2005.
    •  Stalinin vainot – Toivo ja Sanna Jääskeläinen inkerinsuomalaiset selviytyjät. Kirjassa kerrotaan kahden inkerinsuomalaisen elämäntarina taustana inkerinsuomalaisten kärsimyshistoria. TM-kirjat, Helsinki 2006.
    •  Stalins terror. Kääntäjä Inkeri Peterson, laajennettu käännösversio Stalinin vainot-kirjasta ruotsinkielelle, TM-kirjat, Espoo 2006.
    •  Talvisodan evakot ja siviilisotavangit, uusintapainos. TM-kirjat, Espoo 2008.
    •  Siviilit jätettiin eläviksi kilviksiartikkeli kirjassa Sodan haavoittama lapsuus, toim. Anne Kuorsalo ja Iris Saloranta. Ajatuskirja, Gummerus, Helsinki, 2010
    •  Chimney Forests, (Englanninkielinen käännös tämän luettelon ensimmäisestä kirjastani). Translation Tyyne Martikainen with assistance by Tynan Northrop Peterson. North Star Press, USA, 2011.

In this book Tyyne Martikainen describes the covert partisan war activities that took place during the Continuation War between the Soviet Union and Finland  (1941-1944). The partisan destroyed small villages and isolated homes near the border, which were of no military importance.

These assalult were aimed at Finnish civilians: mothers, children, and the elderly – evidence of the same inhuman cruelties of war that have occurred in Rwanda, Somalia, Palestine, Colombia, and Bosnia.

Martikainen was ten years old when the Russian partisans attacked home village. For this book, first published in Finnish in 1998, she has interviewed fellow villagers in the remote regions of Eastern Lapland and documented  their experiences for future generations. This book also has interesting cultural and historical dimensions. The  author loves the landscape of her childhood and the memories of living her home village strech from the time before the war to the present day. This book is dedicated to the mothers living admist war. Its central message is in defence of civilians´ human rights and of peace.

Tässä kirjassaan Tyyne Martikainen kuvaa partisaaninsodan aktiviteetteja jatkosodan aikana Neuvostoliiton ja Suomen välillä (1941-1944). Partisaanit tuhosivat rajan lähellä pieniä kyliä ja erillisiä taloryhmiä, joilla ei ollut mitään sotilaallista merkitystä.

Nämä hyökkäykset kohdistuivat suomalaisiin siviileihin: äiteihin, lapsiin ja vanhuksiin – samalla epähumaanilla sodan raakuudella kuin on tapahtunut Rwuandassa, Somaliassa, Palestiinassa. Kolombiassa ja Bosniassakin.

Martikainen oli kymmenvuotias, kun neuvostopartisaanit hyökkäsivät hänen kotikyläänsä Kuoskuun. Tähän vuonna 1998 ensi painoksena ilmestyneeseen kirjaansa hän haastatteli Itä-Lapin rajanläheisten kylien ihmiset ja dokumentoi  heidän kokemuksensa tulevaa sukupolvea varten. Tällä kirjalla on myöskin mielenkiintoiset kulttuuriset ja historialliset ulottuvuutensa. Kirjailija rakastaa lapsuutensa ympäristöä ja muistoja kotikylänsä elämästä ulottaen ne ajasta ennen sotaa näihin päiviin saakka.

Tämä kirja on omistettu äideille, jotka elivät sodan keskellä. Kirjan keskeinen sanoma on puolustaa siviilien ihmisoikeuksia ja rauhaa.

 

Valikko