Olen asunut neljässä (vanhassa) Suomen läänissä ja neljässä maamme suurimmassa kaupungissa sekä useissa kunnissa. Kirjallisuus- ja taide-elämä on tullut tutuksi koko maassa.
Synnyin Tuusulassa 1946. Pian perheeni muutti isieni maille Keski-Suomeen, jossa kävin kaksi luokkaa kansakoulua. Myöhemmin Varsinais-Suomeen ja Turkuun. Turusta karkasin Helsinkiin, Tampereelle ja Espooseen.
Aloin kirjoittaa 12-vuotiaana omia villin lännen -, urheilu-, ajankohtais- ja jopa ensirakkausaiheisia runoja.
Turun klassillisen lyseon oiva äidinkielen opettajani Ruth Vallisaari sekä työväenopiston kirjoittajapiirin vetäjä Pirkko Alhoniemi ohjasivat minut modernismin, vakavan kaunokirjallisuuden ja kirjoittamisen pariin.
Tuomas Anhava kutsui jo Helsingin Tehtaankadulle teelle ja vei runoni Parnassoon ja Otavaan, joka julkaisi esikoisrunokokoelmani Tulevaisuudet ollessani armeijassa. Tuomas Anhava: ”Kosti Sironen on ilmeinen lahjakkuus ja hänen tulossa oleva kokoelmansa huomattava esikoiskokoelma”.
1970 ilmestynyt kokeileva romaanini, milleriläisvaikutteinen Barbarella herätti huomiota ja ristiriitaisia tunteita ja kritiikkejä. ”Kirjallisuutemme jäykille kasvoille elämän punaa” (Heikki Turunen, Karjalan maa). ”Ailahtelevasti liikkuvan kirjailijan miellevyöryistä paisuu voimakas sosiaalinen raportti…kaiken aikaa herpautumatta puoleensa vetävä, aito ja todistusvoimainen” (Helsingin Sanomat).
Vuosina 1972–1976 julkaisin neljä runokokoelmaa.
Kaikki minkä omistan, Otava 1972. ”Kosti Sironen on kotimainen näyte eurooppalaisesta taustasta ponnistavasta kulttuurirunoilijasta, joka ilmaisee marginaali-ihmisen tunteita ja ajatuksia” (Marja-Leena Vainonpää, Aamulehti). ”Voimamies. Uudessa kokoelmassa jatkuu jäntevän ja voimakkaan ja räjähdysalttiin runon linja” (Vesa Tapio Valo, Kansan Uutiset).
1975 ilmestynyt runoteokseni Voi veljet maailman sisälsi tunnetuimman runoni Sinua odotetaan, jota esitetään matineoissa ja julkaistaan yhä uudestaan antologioissa. ”Sirosen kokoelmasta kuvastuva suorastaan traditionaalinen uteliaisuus maailman arvoitusten, totuuksien, ihmeiden ja vääryyksien edessä tekee periaatteessa miellyttävän vaikutuksen; kaikki pikkumainen sievistely on hänelle vierasta” (Harry Forsblom, Helsingin Sanomat). ”Mutta Voi veljet maailman –kokoelma osoittaa, että yksilön on sittenkin mahdollista elää ilman instituutiota; että yksilöllinen puhe kuuluu vielä maailmassa” (Stig Söderholm, Parnasso).
Kärpänen. Kuolema. Varjot. Yö, 1975. ”Lapsekkaassa suorahenkisyydessä on myös Sirosen voima, jo kustannustavassa on sellaista rohkeutta ja idealismia, jota moni ehkä halveksii mutta se on heidän pelkuruuttaan” (Ilpo Tuomarila, Turun Sanomat).
Pääsin syksyllä 1975 opiskelemaan suomen kieltä, kirjallisuutta, kasvatustiedettä, puheoppia ja sosiaalipsykologiaa Tampereen yliopistoon.
Uudenvuodenpäivän viikonloppuna 1975 kirjoitin voimakkaassa inspiraatiossa runokokoelman Huomenlahja, kuudennen julkaistun teokseni. Kirjoistani se lienee saanut parhaat arvostelut.
”Sironen kehittyy jatkuvasti runoilijana, tuo itsestään esiin uusia puolia, hioo ilmaisuaan sävykkäämmäksi, muuttuu varteenotettevammaksi kokoelma kokoelmalta. Nyt hän esiintyy painokkaana mieterunoilijana…”(Harry Forsblom, Helsingin Sanomat).
WSOY julkaisi 1978 käsikirjoitukseni Ihmisen ääni –sarjassa. ”Kosti Sirosen ääni on Rakkauden Korkea Weisu” (Jarmo Uusi-Rintakoski, Tamperelainen).
Samana kesänä asuin kuukausia Tukholmassa ja Uppsalassa ja kirjoitin runoteoksen Matka Bellmanin maahan. Sitä ei aikanaan julkaistu, mutta 1984 se julkaistiin Espoossa Littera-kustantamossaa.
”Kirjoittajana Sironen pysyy omassa tuntumassaan vakiomatkailijan varmuudella. Tiettyä ryhtiä kirjassa on, kuin äsken silitetyssä lomapuvussa” (Börje Skruf, Ilta-Sanomat). ”Sirosen kieli on notkeata, monitasoista. Se tavoittaa nopein vedoin kulkurin verkkokalvoille piirtyvät kuvat maailman hullusta menosta…”(Etelä-Saimaa).
1979–80 asuin Oriveden opistossa ja toimin opistotaiteilijana luovaa kirjoittamista ja kirjallisuutta opettaen.
1981 muutin Espooseen Esperantotielle. Pääsin kolmeksi vuodeksi vs. luokanopettajaksi Iivisniemen ja Meritorin ala-asteille 1981–84.
Talvella 1984 minut valittiin Uudenmaan läänin ohjaavaksi läänintaiteilijaksi 1984–87 ja jatkokaudelle 1987–89.
Vuonna 1992 auskultoin ikämiehenä luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden aikuisopettajaksi.
Julkaisin 1995 runokokoelman Puhu tai kuole Litteralla sekä 2002 kokoelman Kuljen pakolliset pihat ja ne toiset Kullervo Kustannuksella. Teoksissa on monia rakkaimpia runojani, joita esitän matineoissa. Runot kuten Romanttinen rakkaus, Onnellinen, Riideltävä runo ja Green dog pub.
”Puhu tai kuole on runoutta, joka ravistelee lukijaakin rajusti, mutta runot antavat paljon. Ne kestävät kirkkaasti useamman lukukerran” (Seppo Järvinen, Keskisuomalainen). ”Kosti Sirosen Puhu tai kuole -runoteos on ajoittain naiivi, mutta ei kertaakaan tylsä. Akateeminen moniselitteisyys ja sanahämäryys on tästä teoksesta kaukana. Ja silti – tai kenties juuri siksi – se on vakavasti otettavaa runoutta. Sellaista joka puhuu sydämestä sydämeen, tunteellista ihmissuhderunoutta” (Markus Jääskeläinen, Parnasso).
Keväällä 2010 minulle myönnettiin Suomen Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan SUUNTA -tunnustuspalkinto työstäni sanataiteen hyväksi.
Vuonna 2014 minulle myönnettiin puolikas valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Jätin kaikki opetukseni.
Ja samoin 2014 minulle myönnettiin Espoon Kirjailijoiden kunniajäsenyys oltuani yhtäjaksoisesti 33 vuotta yhdistyksen hallituksen jäsen.
Tuotanto
1969 Tulevaisuudet, runoja Otava
1970 Barbarella, romaani Otava
1972 Kaikki minkä omistan, runoja Otava
1975 Kärpänen. Kuolema. Varjot. Yö, runoja Littoinen
1975 Voi veljet maailman , runoja Otava
1976 Huomenlahja, runoja Otava
1978 Ihmisen ääni, tunnustuksellinen teos, WSOY
1984 Matka Bellmanin maahan/Resan till Bellmans land, runoja Littera (kirjoitin kokoelman runot jo kesällä 1978)
1995 Puhu tai kuole, runoja Kesuura
2002 Kuljen pakolliset pihat ja ne toiset, runoja Kullervo Kustannus
LISÄKSI mm.:
1979 essee teoksessa Aboensis Lounais-Suomen Kirjailijat ty.
1979–80 ryhmätyönäytelmä Prosessi Oriveden opisto
1981–84 koulunäytelmiä ryhmätyönä Espoon peruskouluissa
Pakinoita ja kritiikkejä Aviisi 1977–79 ja Länsiväylä 1983–85
1982 runoja antologiassa Neljäs kaupunki Librum
1982 mukana Taiteilijoiden rauhanjunassa ja antologiassa
1983 novelli Kivihakkaamo antologiassa Kenkää enolle Gummerus
1984 essee teoksessa Oriveden opit
1984-89 tekstejä Uudenmaan taidetiedote, Lääni ja kauneus-lehti
sekä läänin taidetoimikunnan albumeissa
Tekstejä Kiima-lehdessä
Runoja käännettyinä Horisontissa, Eestissä, Unkarissa, Saksassa ja Romaniassa kulttuurilehdissä
1987 tekstejä ja kokemuksia mukana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Enteitä ja uhmaa, kirjailijan nuoruus -teoksessa ja näyttelyssä
1988 essee teoksessa Kantavat siivet Kirjastopalvelu
1990 runoja Suomen runotar 2 Kirjayhytymä
1992– runoarviointeja Runorenkaassa vuodesta 1992 alkaen
1993 runonäyttely Runogalleria Helsinki
1994 tekstikritiikkejä teoksessa Sanojen saloilla Uudenmaan Kirjoittajat ry.
1996 novelli Herkkä mies Osamme onnemme Turku
1997 runoja antologiassa Kuninkaantien kaupunki Espoon Kirjailijat ry.
Särö-lehdessä artikkeli runoilija Urho Pulkkisesta
2008 alk. blogikirjoituksia mm. HS:n kirjoittajapiiriin, Lukupiiriin, Parnassoon, Hannu Marttilan blogiin jne.
2010 runoja antologiassa Espoo kirjailijoiden kaupunki Fenix-Kustannus Oy
2013 kunniamaininta aforismilla ”Ihmisen taivas: tulla ymmärretyksi” Lassi Kämäri –aforismikilpailussa
2013 runoja Glimsin kesäpäivässä ja Sellon syksyn runoillassa (kuten joka vuosi)
2014 kolme runoa näyttelyssä Ihmeiden aika ja Milla Valennon teoksessa Ihmeiden
Kirja-arvosteluja ym. Helsingin Ylioppilaslehdessä, Aviisissa, Länsiväylässä jne.
Tampereen ja Turun yliopistoissa tehty tutkimuksia K.S.:n tuotannosta
Toimitustyöt
1983 Kenkää enolle, lyhytproosaa, Gummerus, yhdessä Hannu Niklanderin ja Anja Kaurasen kanssa
1987 Osoitteena Uusimaa/Nyland som adress, vastaavana toimittajana, Uudenmaan läänin taidetk.
1988 yhtenä toimittajana albumissa Nyt(t), Uudenmaan läänin taidetk.
1988 Tässä minä tulen, yhdessä Brita Lönnin kanssa, Kirjastopalvelu
1991 Muistatko rakkaani? Yksi toimittajista. Espoon kaupungin painatuskeskus
1993 Elävien Runoilijoiden Seura, Eija Tuomelan kanssa, Espoon työväenopisto
1994 Kirjoittajapiiri lentää taivaalle, Eija Tuomelan kanssa, Espoon työväenopisto
1998 Yksikin runo tekee pesän, lyriikkaa, Tuula Talvelan kanssa, Espoon työväenopisto
1998 Lentää parvessa, proosaa, Tuula Talvelan kanssa, Espoon työväenopisto
1999 Verkon silmässä, kirjoittajien tekstejä, Espoon työväenopisto
2008 Saan silmät nähdä. Runoja. Marja-Leena Runosen kanssa. Espoo 550 vuotta. Espoon kaupunki
2008 Kaupungin viilein etsivä ja muuta proosaa Espoosta. Marja-Leena Runosen kanssa.
Espoo 550 vuotta. Espoon kaupunki.
Muita antologioita vuodesta 1975 alkaen
Kääntänyt
1980 Peer Gyntin nykyrunosuomennos ruotsinkielisen laitoksen ja Otto Mannisen käännöksen
pohjalta Tampereen Teatterille
Koulutus
Kansakoulu Keski-Suomessa Hankasalmella, Varsinais-Suomessa Yläneellä, Mynämäessä ja Turussa
Turun klassillinen lyseo päästötodistus
1969–70 PorPr viestikomppania Säkylä Huovinrinne. Res. alik. Rauk:ssa huvitoimikunnan pj.
HuK Tampereen yliopisto 1981 (kotim.kirjallisuus, suomen kieli, kasvatustiede). Puheopin tutkinto 1979.
Lisäksi tiedotusopin, sosiologian ja sosiaalipsykologian opintoja. Kirjall. laudaturseminaari.
Auskultoinut aikuisopettaja 1992, luova kirjoittaminen ja kirjallisuus (auskultointi Espoon työväenopisto, Työväen Akatemia Kauniainen, Järvenpään seurakuntaopisto ja Oriveden opisto)
Luottamustoimia
Suomen Kirjailijaliiton jäsen v:sta 1971
- kirjallisen lautakunnan varajäsen 1999–2002
Suomen kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan hall. varajäsen 1993–95 ja 1998–2000
Suomen Arvostelijain Liiton SARV:n jäsen 1979–2014
Espoon Kirjailijat ry:n hallituksessa yhtäjaksoisesti 33 vuotta 1981–2014
- puheenjohtaja 1994–96 ja varapj. 1985–94, varapj. 2012
- yhdistyksen kunniajäsen 2014
Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n puheenjohtaja 1973, varapj. 1974
Pirkkalaiskirjailijat ry:n jäsen v:sta 1976
Uudenmaan Kirjoittajat ry:n jäsen
Nuoren Voiman Liiton valtakunnallisessa hallituksessa 1973–74
(Nuoren Voiman Liiton Turun Siiven hallituksessa myös)
Espoon Taiteilijat ry:n hallituksen jäsen 1984–85 ja 2009–2010
Läänintaiteilijat ry:n hallituksen jäsen 1985–89, varapj. ja lehdistövastaava 1986–89
Polyart ry:n , taiteiden moniakatemian hallitus v:sta 1985, joitakin vuosia
Espoon ja etelärannikon aikuisopettajat ry:n hallituksen jäsen 1996–2000
Tampereen yliopiston kirjallisuuden opiskelijayhdistys Teeman hallituksessa 1975–1978
Turun ylioppilasteatterissa näyttelijänä 1971
Toimia, töitä
1979–80 Opistotaiteilijana, sanataiteen opettajana Oriveden opistossa
1981–84 Vs. peruskoulun luokanopettaja Espoossa
1984–89 Uudenmaan läänin kirjallisuuden ohjaava läänintaiteilija Uudenmaan läänin taidetk.
1989– freelancer aikuisopettaja ja kirjailija
Olen opettanut sanataidetta, luovaa kirjoittamista ja kirjallisuutta 1970-luvulta alkaen ympäri maata (kirjoittajapiireistä on tullut paljon esikoiskirjailijoita ja kirjallisuuspiireissä olen tehnyt laajasti tunnetuksi kotimaisia ja ulkomaisia kirjailijoita ja kirjallisuutta):
1985 tai 1986–2014 tuntiopettajana Espoon työväenopistossa (kirjoittaja- ja kirjallisuuspiirit, mieskurssit)
1985–2006 tuntiopettaja Helsingin Aikuisopistossa (Virkailijain kansalaisopisto…)
1989–2014 Helsingin suomal. työväenopistossa tuntiopettajana (luovan kirjoittamisen kirjoittajapiirit) ja yhden syksyn samalla kirjall. joht. opettajan sijaisena
2002–03, 2005–06, 2008 ja 2009 tuntiopettajana TKK:ssa Otaniemessä (kirjallisuus ja kirjoittaminen)
1992–2001 tuntiopettajana Jamilahden kansanopistossa Haminassa (luova kirjoittaminen)
1990–2001 Lohjan työväenopistossa (Hiiden…) luovan kirjoittamisen tuntiopettajana
Luovan kirjoittamisen tuntiopettajana Oriveden opistossa 1977–83, Avoimessa korkeakoulussa (mm. Helsingin yliopistossa, Vantaalla jne.), Helsingin kesäyliopistossa, Oriveden Seudun kansalaisopistossa, Pirkkalan kansalaisopistossa, Tampereen työväenopistossa Sampolassa, Karjaan suomenkielisessä kansalaisopistossa. Tuusulan kansanopistossa, Aktiivi Instituutissa, Kiljavalla, Helsingin Sihteeriopistossa, Nurmijärven kansalaisopistossa, Porvoon kansalaisopistossa, Pyhätunturilla, Pyhäjärvellä, Ruotsissa Tukholmassa ym.
Runorengas-kirjeryhmässä 1991–2012 oppilaitteni kanssa (8 jäsentä: Espoo, Helsinki, Turku, Naantali)
Miesten elämänkaarikursseja ympäri maata
Kuvan ja sanan kursseja yhdessä Jarmo Kätsy Koivusen kanssa
Ruumiillisia töitä mm. Turun telakalla, Turun satamassa, Kulmalan, meijerissä, kirjapainossa, sementtifirmassa, oikolukijana Turun Sanomissa, Nesteellä Naantalissa, Helsingin pääpostissa , Ericssonin niklaamossa Lauttasaaressa, lihatiskillä Tampereella 1960- ja 1970-luvuilla
Tunnustukset ja palkinnot
Valtion 1-vuotinen kirjallisuuden taiteilija-apuraha 1974
KTOLn 20-vuotisansiomerkki tunnustuksena pitkäaik. palv. opistotyössä 31.8.2005
Suomen kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan SUUNTA-tunnustuspalkinto työstä sanataiteen hyväksi 2010
Puolikas valtion ylimääräisestä taiteilijaeläkkeestä 2014
Apurahoja luovaa kirjallista työtä varten
Kunniamaininta Lassi Kämäri -aforismikilpailussa 2013
Espoon Kirjailijoiden kunniajäsen 2014
Kirjoituskilpailujen raadeissa
Lounais-Suomen Kirjailijoitten kirj. kilp. raadissa
Espoon kulttuurilautakunnan kirj. kilp. raadissa
1979 Pirkanmaan kirj.kilp. raadissa, runosarja
1985 valtakunnallinen TJS:n, Akavan, STTK:N ja TVK:n elämäkertakirjoituskilpailu, 297 osallistujaa
1997 Espoon kaupungin kirjoituskilpailu, sarja lyriikka
1999 STTK:n ja Aktiivi-Instituutin valtakunnallinen kirjoituskilpailu työpaikkakiusaamisesta, 180 osallistujaa