Kosti Sironen

Olen asunut neljässä (vanhassa) Suomen läänissä ja neljässä maamme suurimmassa kaupungissa sekä useissa kunnissa. Kirjallisuus- ja taide-elämä on tullut tutuksi koko maassa.

Synnyin Tuusulassa 1946. Pian perheeni muutti isieni maille Keski-Suomeen, jossa kävin kaksi luokkaa kansakoulua.  Myöhemmin Varsinais-Suomeen ja Turkuun.  Turusta karkasin Helsinkiin, Tampereelle ja Espooseen.

Aloin kirjoittaa 12-vuotiaana omia villin lännen -, urheilu-, ajankohtais- ja jopa ensirakkausaiheisia runoja.

Turun klassillisen lyseon oiva äidinkielen opettajani Ruth Vallisaari sekä työväenopiston kirjoittajapiirin vetäjä Pirkko Alhoniemi ohjasivat minut modernismin, vakavan kaunokirjallisuuden ja kirjoittamisen pariin.

Tuomas Anhava kutsui jo Helsingin Tehtaankadulle teelle ja vei runoni Parnassoon ja Otavaan, joka julkaisi esikoisrunokokoelmani Tulevaisuudet ollessani armeijassa. Tuomas Anhava: ”Kosti Sironen on ilmeinen lahjakkuus ja hänen tulossa oleva kokoelmansa huomattava esikoiskokoelma”.

 

1970 ilmestynyt kokeileva romaanini, milleriläisvaikutteinen Barbarella herätti huomiota ja ristiriitaisia tunteita ja kritiikkejä. ”Kirjallisuutemme jäykille kasvoille elämän punaa” (Heikki Turunen, Karjalan maa). ”Ailahtelevasti liikkuvan kirjailijan miellevyöryistä paisuu voimakas sosiaalinen raportti…kaiken aikaa herpautumatta puoleensa vetävä, aito ja todistusvoimainen” (Helsingin Sanomat).

 

Vuosina 1972–1976 julkaisin neljä runokokoelmaa.

Kaikki minkä omistan, Otava 1972. ”Kosti Sironen on kotimainen näyte eurooppalaisesta taustasta ponnistavasta kulttuurirunoilijasta, joka ilmaisee marginaali-ihmisen tunteita ja ajatuksia” (Marja-Leena Vainonpää, Aamulehti). ”Voimamies. Uudessa kokoelmassa jatkuu jäntevän ja voimakkaan ja räjähdysalttiin runon linja” (Vesa Tapio Valo, Kansan Uutiset).

1975 ilmestynyt runoteokseni Voi veljet maailman sisälsi tunnetuimman runoni Sinua odotetaan, jota esitetään matineoissa ja julkaistaan yhä uudestaan antologioissa. ”Sirosen kokoelmasta kuvastuva suorastaan traditionaalinen uteliaisuus maailman arvoitusten, totuuksien, ihmeiden ja vääryyksien edessä tekee periaatteessa miellyttävän vaikutuksen; kaikki pikkumainen sievistely on hänelle vierasta” (Harry Forsblom, Helsingin Sanomat). ”Mutta Voi veljet maailman –kokoelma osoittaa, että yksilön on sittenkin mahdollista elää ilman instituutiota; että yksilöllinen puhe kuuluu vielä maailmassa” (Stig Söderholm, Parnasso).

Kärpänen. Kuolema. Varjot. Yö, 1975. ”Lapsekkaassa suorahenkisyydessä on myös Sirosen voima, jo kustannustavassa on sellaista rohkeutta ja idealismia, jota moni ehkä halveksii mutta se on heidän pelkuruuttaan” (Ilpo Tuomarila, Turun Sanomat).

 

Pääsin syksyllä 1975 opiskelemaan suomen kieltä, kirjallisuutta, kasvatustiedettä, puheoppia ja sosiaalipsykologiaa Tampereen yliopistoon.

Uudenvuodenpäivän viikonloppuna 1975 kirjoitin voimakkaassa inspiraatiossa runokokoelman Huomenlahja, kuudennen julkaistun teokseni. Kirjoistani se lienee saanut parhaat arvostelut.

”Sironen kehittyy jatkuvasti runoilijana, tuo itsestään esiin uusia puolia, hioo ilmaisuaan sävykkäämmäksi, muuttuu varteenotettevammaksi kokoelma kokoelmalta. Nyt hän esiintyy painokkaana mieterunoilijana…”(Harry Forsblom, Helsingin Sanomat).

 

WSOY julkaisi 1978 käsikirjoitukseni Ihmisen ääni –sarjassa. ”Kosti Sirosen ääni on Rakkauden Korkea Weisu” (Jarmo Uusi-Rintakoski, Tamperelainen).

Samana kesänä asuin kuukausia Tukholmassa ja Uppsalassa ja kirjoitin runoteoksen Matka Bellmanin maahan. Sitä ei aikanaan julkaistu, mutta 1984 se julkaistiin Espoossa Littera-kustantamossaa.

”Kirjoittajana Sironen pysyy omassa tuntumassaan vakiomatkailijan varmuudella. Tiettyä ryhtiä kirjassa on, kuin äsken silitetyssä lomapuvussa” (Börje Skruf, Ilta-Sanomat). ”Sirosen kieli on notkeata, monitasoista. Se tavoittaa nopein vedoin kulkurin verkkokalvoille piirtyvät kuvat maailman hullusta menosta…”(Etelä-Saimaa).

 

1979–80 asuin Oriveden opistossa ja toimin opistotaiteilijana luovaa kirjoittamista ja kirjallisuutta opettaen.

 

1981 muutin Espooseen Esperantotielle. Pääsin kolmeksi vuodeksi vs. luokanopettajaksi Iivisniemen ja Meritorin ala-asteille 1981–84.

 

Talvella 1984 minut valittiin Uudenmaan läänin ohjaavaksi läänintaiteilijaksi 1984–87 ja jatkokaudelle 1987–89.

Vuonna 1992 auskultoin ikämiehenä luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden aikuisopettajaksi.

 

Julkaisin 1995 runokokoelman Puhu tai kuole Litteralla sekä 2002 kokoelman Kuljen pakolliset pihat ja ne toiset Kullervo Kustannuksella. Teoksissa on monia rakkaimpia runojani, joita esitän matineoissa. Runot kuten Romanttinen rakkaus, Onnellinen, Riideltävä runo ja Green dog pub.

”Puhu tai kuole on runoutta, joka ravistelee lukijaakin rajusti, mutta runot antavat paljon. Ne kestävät kirkkaasti useamman lukukerran” (Seppo Järvinen, Keskisuomalainen). ”Kosti Sirosen Puhu tai kuole -runoteos on ajoittain naiivi, mutta ei kertaakaan tylsä. Akateeminen moniselitteisyys ja sanahämäryys on tästä teoksesta kaukana. Ja silti – tai kenties juuri siksi – se on vakavasti otettavaa runoutta. Sellaista joka puhuu sydämestä sydämeen, tunteellista ihmissuhderunoutta” (Markus Jääskeläinen, Parnasso).

 

Keväällä 2010 minulle myönnettiin Suomen Kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan SUUNTA -tunnustuspalkinto työstäni sanataiteen hyväksi.

Vuonna 2014 minulle myönnettiin puolikas valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Jätin kaikki opetukseni.

Ja samoin 2014 minulle myönnettiin Espoon Kirjailijoiden kunniajäsenyys oltuani yhtäjaksoisesti 33 vuotta yhdistyksen hallituksen jäsen.

 

Tuotanto

1969 Tulevaisuudet, runoja Otava

1970 Barbarella, romaani Otava

1972 Kaikki minkä omistan, runoja Otava

1975 Kärpänen. Kuolema. Varjot. Yö, runoja Littoinen

1975 Voi veljet maailman , runoja Otava

1976 Huomenlahja, runoja Otava

1978 Ihmisen ääni, tunnustuksellinen teos, WSOY

1984 Matka Bellmanin maahan/Resan till Bellmans land, runoja Littera (kirjoitin kokoelman runot jo kesällä 1978)

1995 Puhu tai kuole, runoja Kesuura

2002 Kuljen pakolliset pihat ja ne toiset, runoja Kullervo Kustannus

LISÄKSI mm.:

1979 essee teoksessa Aboensis Lounais-Suomen Kirjailijat ty.

1979–80 ryhmätyönäytelmä Prosessi Oriveden opisto

1981–84 koulunäytelmiä ryhmätyönä Espoon peruskouluissa

Pakinoita ja kritiikkejä Aviisi 1977–79 ja Länsiväylä 1983–85

1982 runoja antologiassa Neljäs kaupunki Librum

1982 mukana Taiteilijoiden rauhanjunassa ja antologiassa

1983 novelli Kivihakkaamo antologiassa Kenkää enolle Gummerus

1984 essee teoksessa Oriveden opit

1984-89 tekstejä Uudenmaan taidetiedote, Lääni ja kauneus-lehti

sekä läänin taidetoimikunnan albumeissa

Tekstejä Kiima-lehdessä

Runoja käännettyinä Horisontissa, Eestissä, Unkarissa, Saksassa ja Romaniassa kulttuurilehdissä

1987 tekstejä ja kokemuksia mukana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Enteitä ja uhmaa, kirjailijan nuoruus -teoksessa ja näyttelyssä

1988 essee teoksessa Kantavat siivet Kirjastopalvelu

1990 runoja Suomen runotar 2 Kirjayhytymä

1992– runoarviointeja Runorenkaassa vuodesta 1992 alkaen

1993 runonäyttely Runogalleria Helsinki

1994 tekstikritiikkejä teoksessa Sanojen saloilla Uudenmaan Kirjoittajat ry.

1996 novelli Herkkä mies Osamme onnemme Turku

1997 runoja antologiassa Kuninkaantien kaupunki Espoon Kirjailijat ry.

Särö-lehdessä artikkeli runoilija Urho Pulkkisesta

2008 alk. blogikirjoituksia mm. HS:n kirjoittajapiiriin, Lukupiiriin, Parnassoon, Hannu Marttilan blogiin jne.

2010 runoja antologiassa Espoo kirjailijoiden kaupunki Fenix-Kustannus Oy

2013 kunniamaininta aforismilla ”Ihmisen taivas: tulla ymmärretyksi” Lassi Kämäri –aforismikilpailussa

2013 runoja Glimsin kesäpäivässä ja Sellon syksyn runoillassa (kuten joka vuosi)

2014 kolme runoa näyttelyssä Ihmeiden aika ja Milla Valennon teoksessa Ihmeiden

Kirja-arvosteluja ym. Helsingin Ylioppilaslehdessä, Aviisissa, Länsiväylässä jne.

Tampereen ja Turun yliopistoissa tehty tutkimuksia K.S.:n tuotannosta

 

Toimitustyöt

1983 Kenkää enolle, lyhytproosaa, Gummerus, yhdessä Hannu Niklanderin ja Anja Kaurasen kanssa

1987 Osoitteena Uusimaa/Nyland som adress, vastaavana toimittajana, Uudenmaan läänin taidetk.

1988 yhtenä toimittajana albumissa Nyt(t), Uudenmaan läänin taidetk.

1988 Tässä minä tulen, yhdessä Brita Lönnin kanssa, Kirjastopalvelu

1991 Muistatko rakkaani? Yksi toimittajista. Espoon kaupungin painatuskeskus

1993 Elävien Runoilijoiden Seura, Eija Tuomelan kanssa, Espoon työväenopisto

1994 Kirjoittajapiiri lentää taivaalle, Eija Tuomelan kanssa, Espoon työväenopisto

1998 Yksikin runo tekee pesän, lyriikkaa, Tuula Talvelan kanssa, Espoon työväenopisto

1998 Lentää parvessa, proosaa, Tuula Talvelan kanssa, Espoon työväenopisto

1999 Verkon silmässä, kirjoittajien tekstejä, Espoon työväenopisto

2008 Saan silmät nähdä. Runoja. Marja-Leena Runosen kanssa. Espoo 550 vuotta. Espoon kaupunki

2008 Kaupungin viilein etsivä ja muuta proosaa Espoosta. Marja-Leena Runosen kanssa.

Espoo 550 vuotta. Espoon kaupunki.

Muita antologioita vuodesta 1975 alkaen

Kääntänyt

1980 Peer Gyntin nykyrunosuomennos ruotsinkielisen laitoksen ja Otto Mannisen käännöksen

pohjalta Tampereen Teatterille

 

Koulutus

Kansakoulu Keski-Suomessa Hankasalmella, Varsinais-Suomessa Yläneellä, Mynämäessä ja Turussa

Turun klassillinen lyseo päästötodistus

1969–70 PorPr viestikomppania Säkylä Huovinrinne. Res. alik. Rauk:ssa huvitoimikunnan pj.

HuK Tampereen yliopisto 1981 (kotim.kirjallisuus, suomen kieli, kasvatustiede). Puheopin tutkinto 1979.

Lisäksi tiedotusopin, sosiologian ja sosiaalipsykologian opintoja. Kirjall. laudaturseminaari.

Auskultoinut aikuisopettaja 1992, luova kirjoittaminen ja kirjallisuus (auskultointi Espoon työväenopisto, Työväen Akatemia Kauniainen, Järvenpään seurakuntaopisto ja Oriveden opisto)

 

Luottamustoimia

Suomen Kirjailijaliiton jäsen v:sta 1971

  • kirjallisen lautakunnan varajäsen 1999–2002

Suomen kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan hall. varajäsen 1993–95 ja 1998–2000

Suomen Arvostelijain Liiton SARV:n jäsen 1979–2014

Espoon Kirjailijat ry:n hallituksessa yhtäjaksoisesti 33 vuotta 1981–2014

  • puheenjohtaja 1994–96 ja varapj. 1985–94, varapj. 2012
  • yhdistyksen kunniajäsen 2014

Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n puheenjohtaja 1973, varapj. 1974

Pirkkalaiskirjailijat ry:n jäsen v:sta 1976

Uudenmaan Kirjoittajat ry:n jäsen

Nuoren Voiman Liiton valtakunnallisessa hallituksessa 1973–74

(Nuoren Voiman Liiton Turun Siiven hallituksessa myös)

Espoon Taiteilijat ry:n hallituksen jäsen 1984–85 ja 2009–2010

Läänintaiteilijat ry:n hallituksen jäsen 1985–89, varapj. ja lehdistövastaava 1986–89

Polyart ry:n , taiteiden moniakatemian hallitus v:sta 1985, joitakin vuosia

Espoon ja etelärannikon aikuisopettajat ry:n hallituksen jäsen 1996–2000

Tampereen yliopiston kirjallisuuden opiskelijayhdistys Teeman hallituksessa 1975–1978

Turun ylioppilasteatterissa näyttelijänä 1971

 

Toimia, töitä

1979–80 Opistotaiteilijana, sanataiteen opettajana Oriveden opistossa

1981–84 Vs. peruskoulun luokanopettaja Espoossa

1984–89 Uudenmaan läänin kirjallisuuden ohjaava läänintaiteilija Uudenmaan läänin taidetk.

1989– freelancer aikuisopettaja ja kirjailija

Olen opettanut sanataidetta, luovaa kirjoittamista ja kirjallisuutta 1970-luvulta alkaen ympäri maata (kirjoittajapiireistä on tullut paljon esikoiskirjailijoita ja kirjallisuuspiireissä olen tehnyt laajasti tunnetuksi kotimaisia ja ulkomaisia kirjailijoita ja kirjallisuutta):

1985 tai 1986–2014 tuntiopettajana Espoon työväenopistossa (kirjoittaja- ja kirjallisuuspiirit, mieskurssit)

1985–2006 tuntiopettaja Helsingin Aikuisopistossa (Virkailijain kansalaisopisto…)

1989–2014 Helsingin suomal. työväenopistossa tuntiopettajana (luovan kirjoittamisen kirjoittajapiirit) ja yhden syksyn samalla kirjall. joht. opettajan sijaisena

2002–03, 2005–06, 2008 ja 2009 tuntiopettajana TKK:ssa Otaniemessä (kirjallisuus ja kirjoittaminen)

1992–2001 tuntiopettajana Jamilahden kansanopistossa Haminassa (luova kirjoittaminen)

1990–2001 Lohjan työväenopistossa (Hiiden…) luovan kirjoittamisen tuntiopettajana

Luovan kirjoittamisen tuntiopettajana Oriveden opistossa 1977–83, Avoimessa korkeakoulussa (mm. Helsingin yliopistossa, Vantaalla jne.), Helsingin kesäyliopistossa, Oriveden Seudun kansalaisopistossa, Pirkkalan kansalaisopistossa, Tampereen työväenopistossa Sampolassa, Karjaan suomenkielisessä kansalaisopistossa. Tuusulan kansanopistossa, Aktiivi Instituutissa, Kiljavalla, Helsingin Sihteeriopistossa, Nurmijärven kansalaisopistossa, Porvoon kansalaisopistossa, Pyhätunturilla, Pyhäjärvellä, Ruotsissa Tukholmassa ym.

Runorengas-kirjeryhmässä 1991–2012 oppilaitteni kanssa (8 jäsentä: Espoo, Helsinki, Turku, Naantali)

Miesten elämänkaarikursseja ympäri maata

Kuvan ja sanan kursseja yhdessä Jarmo Kätsy Koivusen kanssa

Ruumiillisia töitä mm. Turun telakalla, Turun satamassa, Kulmalan, meijerissä, kirjapainossa, sementtifirmassa, oikolukijana Turun Sanomissa, Nesteellä Naantalissa, Helsingin pääpostissa , Ericssonin niklaamossa Lauttasaaressa, lihatiskillä Tampereella 1960- ja 1970-luvuilla

 

Tunnustukset ja palkinnot

Valtion 1-vuotinen kirjallisuuden taiteilija-apuraha 1974

KTOLn 20-vuotisansiomerkki tunnustuksena pitkäaik. palv. opistotyössä 31.8.2005

Suomen kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan SUUNTA-tunnustuspalkinto työstä sanataiteen hyväksi 2010

Puolikas valtion ylimääräisestä taiteilijaeläkkeestä 2014

Apurahoja luovaa kirjallista työtä varten

Kunniamaininta Lassi Kämäri -aforismikilpailussa 2013

Espoon Kirjailijoiden kunniajäsen 2014

 

Kirjoituskilpailujen raadeissa

Lounais-Suomen Kirjailijoitten kirj. kilp. raadissa

Espoon kulttuurilautakunnan kirj. kilp. raadissa

1979 Pirkanmaan kirj.kilp. raadissa, runosarja

1985 valtakunnallinen TJS:n, Akavan, STTK:N ja TVK:n elämäkertakirjoituskilpailu, 297 osallistujaa

1997 Espoon kaupungin kirjoituskilpailu, sarja lyriikka

1999 STTK:n ja Aktiivi-Instituutin valtakunnallinen kirjoituskilpailu työpaikkakiusaamisesta, 180 osallistujaa

 

Valikko