Kirjoitan Aurora-talossa, Juhan työhuoneessa, jota saan käyttää, kun hän ei ole paikalla. Ovi on auki ja tuossa käytävällä kävelee naisoletettu. Esittelin itseni hänelle uutena vuokralaisena. Toteamme että hiljaista on ja niin pitääkin. Vaikka kaikki työhuoneet Espoo Artin tiloissa ovat täynnä, niin taiteilijat työskentelevät kukin omissa työhuoneissaan ja yleensä hiljaisesti. Myös viereistä Träskändan kartanoa on alettu…

Suomessa kouluopetus luo hyvän pohjan monelle sellaiselle alalle, jossa tehdään luovaa työtä. Koulussa opitaan kirjoittamaan, lukemaan, piirtämään ja laskemaan. Lukio-opetuksessa korostuu kirjoittamisen taito. Monelle aikuisikään ehtineelle lukio-oppilaan kirjoituttamisen taidonnäytteet ovat huikeita suorituksia ja moni vertaa omaa taitoaan oppilaiden suorituksiin. Näyttää siltä, että aiheesta kuin aiheesta oppilaat tuottavat hyvin lukukelpoisia ja maailmantietoisia esseitä. Ihmisen lahjakkuus on…

Moni haaveilee kirjoittavansa kirjan jossakin elämänsä vaiheessa ja jättää asian haaveeksi. Itselläni ei ollut mitään aikomusta kirjoittaa kirjaa. Olin lukioaikanakin keskinkertainen kirjoittaja. Toki olen aina lukenut ja kirjoittanut paljon. Kirjojen kirjoittaminen on ollut onnekkaiden sattumien summa. Ensimmäinen kirjani sai lähtölaukauksen lennolla Vaasasta Helsinkiin. Olin vuonna 1998 työmatkalla Vaasassa. Tapasin lentoasemalla Helsingin kauppakorkeakoulun silloisen lehtori Juhani…

Eräänä kesäpäivänä se iski: entä jos minäkin kirjoittaisin dekkarin? En tiennyt kirjoittamisesta juuri mitään, joten ilmoittauduin Espoon Työväenopiston Kirjoita tarinallesi siivet -proosakurssille. Kurssin alkaessa minulla oli haalea ajatus genrestä, josta kirjoittaisin. En kuitenkaan tiennyt mistä aloittaa, tai kuinka saada ajatuksen poikasesta kiinni ja rakentaa siitä kokonainen tarina. Sain työväenopiston kurssilta runsaasti kannustavaa palautetta. Sen ansiosta…

En ole ennen kirjoittanut mihinkään blogiin. Nyt vähän jännittää, osaanko tyylilajin. Pyydettiin kirjoittamaan kirjoittamisesta. Opin lapsena lukemaan ja kirjoittamaan varhain, ja olinkin aika hyvä kirjoittaja. Muistaakseni sain Sibeliuksen kuvaelämäkerran palkinnoksi jostain raittiuskilpakirjoituksesta kansakoulussa. Pidin kirjeitten kirjoittamisesta, mutta en koskaan innostunut päiväkirjojen pitämisestä. Kerran yritin, mutta sivuille ilmestyi vain epätoivoisia haaveiluja joistain nuorukaisista ja ensimmäisiä fyysisiä…

Olen pelkuri. Vastustin vuosikymmeniä kirjoittamista. Kunnioitin liikaa kirjoja ja kirjailijoita. Ajattelin, ettei minulla ollut mitään annettavaa. Kaikki oli jo sanottu ja niin hyvin ja moneen kertaan, ettei siellä enää minun säheltämistäni tarvittu. Olin väärässä. Opittuani lukemaan seitsemänvuotiaana löysin kotini tässä maailmassa. Minne ikinä meninkin, minulla oli aina kirja mukana. Missään ei ollut niin hyvä kuin…

Viime viikolla löysin jälleen itseni tekemästä jotain muuta kuin sitä, mikä oli tarkoitus. Piti kirjoittaa, mutta alkuun pääseminen takkuili. Palasin edellisenä päivänä aloitetun kirjan pariin (ei kai sitä voinut keskenkään jättää), järjestelin kirjastosta lainattujen kirjojen pinon uuteen järjestykseen (palautuspäivämäärien kanssa kannattaa olla tarkka), päätinkin lähettää vielä pari viestiä ennen kuin aloittaisin kirjoittamisen, etteivät ne jää…

Kirjoittajana sanat ovat työvälineitäni. Yleensä välillämme vallitsee mukava yhteishenki ja löydämme pulmiin sopuisat ratkaisut. Kuluneen vuoden aikana sana kirjailija kuitenkin heittäytyi hankalaksi. Yritän selittää. Kun ensimmäinen kirjani Hengitys vuoden 2020 helmikuussa julkaistiin, minusta tuli esikoiskirjailija. Termit esikoisteos ja esikoisvuosi määrittyvät ajallisesti selkeinä: esikoisteos säilyttää esikoisuutensa nyt ja aina, esikoisvuoteni taas päättyy laskutavasta riippuen vuoden 2020…

Jo pitkään elämää nähneenä kirjailijana olen käynyt läpi monet kulkutaudit. Elämäni aikana kulkutauteja on sanottu influenssaksi ja lievempää räkätautia flunssaksi. Maapallon elämässä ihmisen osaan kuuluu myös kärsimystä, on aina kuulunut. Olen ihan lapsesta saakka lukenut paljon. Kirjoihin on kirjattu suuria ihmiskohtaloita ja myös suuria kärsimyksiä. Lukijana olen vähän ihmetellyt nykyistä pientenkin kärsimysten välttelyä. Elämme ihmiskuntana…