Outi Hongisto: Koukussa kirjoituskursseihin

Eräänä kesäpäivänä se iski: entä jos minäkin kirjoittaisin dekkarin? En tiennyt kirjoittamisesta juuri mitään, joten ilmoittauduin Espoon Työväenopiston Kirjoita tarinallesi siivet -proosakurssille. Kurssin alkaessa minulla oli haalea ajatus genrestä, josta kirjoittaisin. En kuitenkaan tiennyt mistä aloittaa, tai kuinka saada ajatuksen poikasesta kiinni ja rakentaa siitä kokonainen tarina. Sain työväenopiston kurssilta runsaasti kannustavaa palautetta. Sen ansiosta halusin oppia lisää, kehittyä kirjoittajana – halusin todellakin kirjoittaa dekkarin.

Dekkarikirjailijan täsmäkurssi

Käsikirjoitukseni alkoi hahmottua. Tiesin siitä tulevan dekkarin kaltainen, vaikka en vielä tiennytkään, mikä oli dekkarin ja romaanin välinen ero. Löysin Turun yliopiston luovan kirjoittamisen kannatusyhdistyksen Luovuksissa -kurssin. Kustannuksista viis – ilmoittauduin uudelle kurssille, sillä oli selvää, etteivät omat taitoni kirjan tekemiseen vielä riittäneet. Ajomatkat Espoosta Turkuun käytin käsikirjoitukseni pohdintaan, illat kirjoitin hotellihuoneessa ja elin uutta luksuselämääni.

Dekkarikurssi antoi runsaasti työkaluja kirjoittamiseen. Opettajana oli mm. Christian Rönnbacka, Hannu Lauerma ja Jarkko Sipilä. Opimme aseista, ruumiista, sekä käyttämään termejä, joita ammattilaiset (poliisi tai kuolemansyyntutkija) työssään käyttävät. Tasokasta kirjoitusopetusta saimme Petri Tammisen johdolla. Kuulimme jo julkaisseiden kirjailijoiden esiintymisiä, ja kustantamon (Myllylahti, Niina With) edustajan puheenvuoron ja vierailimme mm. Turun poliisilaitoksella, mikä jäikin kurssilta erityisesti mieleen.

Kirjoitustehtävät ja niistä saatu kurssin vetäjän ammattimainen palaute oli antoisaa. Lisäenergiaa antoi ryhmän vertaistuki ja yhteinen tavoite oppia kirjoittamaan paremmin. Dekkarikurssia käydessäni minulla oli käsikirjoituksesta nimeltään Veljet jo useita kokonaisia lukuja kirjoitettuna. Opin valtavasti, sillä pystyin kohdistamaan opiskeltavat aiheet suoraan omaan tekstiini. Pahantekijät-kurssin vetäjä, Taina Kuuskorpi, oli todella kannustava. Vuosia myöhemmin tapasinkin hänet Helsingin kirjamessuilla. Hän muisti minut, sekä käsikirjoitukseni ja erityisesti sen lopun. Hän kannusti minua kirjoittamaan Veljet-käsikirjoituksen valmiiksi.

Dekkariammattilaisen oppiin

Jäin todelliseen kurssikoukkuun, ja pian ajelinkin Turun sijasta Hämeenlinnaan Tapani Baggen järjestämälle dekkari novelli -kurssille. En tiennyt tuon taivaallista novellin syvimmästä merkityksestä, mutta koska kurssin nimessä oli sana dekkari, veti se minua puoleensa, sillä onhan Tapani Bagge todellinen dekkarien mestari!

Dekkari novelli -kurssilla perehdyttiin syvällisesti juonirakenteeseen sekä henkilöhahmojen luomiseen. Kun sitten oivalsin myös novellin syvimmän olemuksen, oli sykähdyttävä kokemus muokata omasta käsikirjoituksen kohtauksesta novelli ja katsoa, miltä teksti näyttää siinä valossa. Tuon harjoituksen ja koko kurssin myötä taito nähdä oma teksti eri valossa kasvoi. Innostus kirjoittamista kohtaan pysyi pinnalla ja tekstiä syntyi lisää. Tapasin kurssilla myös erään kansainvälisen työuran omaavan tietokirjailijan. Sain häneltä käsikirjoitustani varten oleellista taustamateriaalia ja myöhemmin hän vielä toimi käsikirjoitukseni tärkeimpänä esilukijana.

Kirjaston kurssille

Myöhemmin, kun kuljin taas päämäärättömänä pitkin arjen polkuja, tunsin kaipausta uutta kurssia kohtaan. Törmäsin Espoon Tapiolan kirjastossa ilmoitukseen kirjoituskurssista, jonne onnekseni mahduin mukaan. Kurssi oli vieläpä ilmainen (kiitos A. Kordelinin säätiön) ja sen vetäjänä toimi espoolainen kirjailija Joonas Konstig. Saatoin jälleen työstää käsikirjoitustani, sillä annetut kirjoitustehtävät olivat aiheen osalta vapaamuotoisia. Antoisasta kurssista jäi paljon hyviä muistiinpanoja. Sain kurssilta myös kaksi kirjoittavaa ystävää, joiden kanssa järjestimme myöhemmin oman kirjoittajaryhmän Espoossa, Sellon kirjaston tarjoamissa tiloissa. Ryhmään osallistui myös muita kirjoittamiseen hurahtaneita ihmisiä.

En mielestäni kyennyt kirjoittamaan sellaista tekstiä kuin halusin ja niinpä ilmoittauduin Espoon Omniaan (Turun avoimen yliopiston) Luovan kirjoittamisen perusopinnot – kurssikokonaisuutta opiskelemaan. Vuoden kestävien opintojen aikana ilmestyi ensimmäinen rikosromaanini Veljet –
Amir (2020, Myllylahti), jota olin siis työstänyt jo useiden kirjoituskurssien ajan. Perusopintojen loppupuolella olin vakuuttunut, että olin oikealla tiellä. Siispä jatkoin avoimen väylää pitkin opiskelemaan Jyväskylän Yliopiston kirjoittamisen tuntiopintoja, ja tämä matka jatkuu yhä.

Tänä syksynä ilmestyi toinen rikosromaanini Veljet – Younas (2021, Myllylahti) ja uusia käsikirjoituksia on työn alla jopa kolme erilaista. Kirjoittaminen ja sen opiskelu koukutti minut siis täysin, eikä puutarhan hoitokaan ole tarpeeksi voimakas korvaushoitona – sen sijaan se on erinomaista puhdetyötä juonirakenteen pyörittelyyn.

Mikä ryhmässä kirjoittamisessa viehättää?

Uusien ideoiden ja näkökulmien jakaminen, sekä verkostoituminen muiden kirjoittajien kanssa on ensisijaisen tärkeää. Olenkin löytänyt miltei jokaiselta kirjoituskurssilta uusia kirjoittavia ystäviä, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä esimerkiksi käsikirjoitusraakileiden kommentoijina. Jos kirjoituskursseista pitää mainita jotakin negatiivista, niin innostavan kurssipäivän jälkeen on haastava palata takaisin maan pinnalle tai ylipäätään käydä nukkumaan. Siltikin: suosittelen kirjoituskursseille osallistumista jopa kokeneillekin kirjoittajille, sillä se avaa näkökulmia ja antaa uusia ideoita.

Kirjoituskursseja

www.luovuksissa.com

www.ahlman.fi

www.akatemia.org/kirjoittajakoulutus/

www.laurapaloheimo.com/kurssit

www.marimoro.fi/kurssitusta

www.kirjoittajaklubi.fi/

https://sanataidekoulu.fi/opetus/aikuiset/

www.hameenkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/hameen-kirjoittajakoulu/

www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/kirjoittajakoulu/

www.opistopalvelut.fi/helsinginaikuisopisto/

Katso myös Omnian tarjonta, sekä kirjastojen tarjoamat mahdollisuudet!

Kirjoitusoppaita

Itseopiskeluun, innoitukseen tai asioiden kertaamiseen ovat oivallisia erilaiset kirjoitusoppaat, joita ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi. Osa oppaista sisältää myös tasokkaita kirjoitusharjoituksia.

  • Kurinalaisuutta ja kuvittelua, opiskelutekniikasta, toim. Emilia Karjula ja Tiina Mahlamäki (Tarke kustantamo 2017)
  • Se murhaa, joka osaa – Dekkarin tekemisen taito, Tapani Bagge (Docendo 2016)
  • Kirjoittamisen taide ja taito, kirjoittajan elämästä, toim. Emilia Karjula (Atena 2014)
  • Minusta tulee kirjailija, Taija Tuominen, (Kansanvalistusseura 2013)
  • Särmä Suomen kieli ja kirjallisuus, Luova kirjoittaminen / Vilja-Tuulia Huotarinen, Tuomas
    Kaseva, Leila Närhi, Taija Tuominen (Otava 2012)
  • Haluatko todella kirjailijaksi, Jera Hänninen & Jyri Hänninen (Helsinki-kirjat 2012)
  • Miksi en kirjoittaisi, Päivi Haanpää ja Terhi Rannela (Avain 2019)
  • Käsikirjoittamisen taito, Anders Vacklin & Janne Rosenvall (Like kustannus Oy 2017)
Valikko