Maiseman sininen katoaa utuun

rannan koivuissa vihertää

 

aalto keinuttaa yksinäistä

lintulasta aa, aa, allin lasta

 

valo läikkyy linnun kuvajaisella

väikkyy vaietun asian lailla

 

valkea hieta myötäilee kulkijaa

vaitonaista sotalasta

 

hiirenkorvien katveesta

etsiytyy hiekka-aaltoon

 

juureton.

 

*****

 

Vaarat vuoria

tai helvetinkoluja

arjen juoksussa.

Vuosien maisemissa

ihmisen pyrkimykset.

 

*****

 

Huurteiset haavat

värisevät kajossa.

Äänettömästi

kevenevät hartiat,

aina luottamus toivoon.

 

*****

 

Vuosia sata

mikä ihmisen ikä

keväistä syksyyn

 

*****

 

Kotimaata sen juhlavuotena lämmöllä tervehtien

Ritva Laine

Espoon Leppävaarasta