Tänä kesänä sukkuloin dekkarifestivaaleilla. Heinäkuussa matkustin, Espoon kaupungin kulttuurilautakunnan apurahan turvin, Harrogaten Peculiar Crime Writing -festivaaleille. Rikospaikkana oli perinteikäs The Old Swan Hotel pikkukaupungin sydämessä. Festivaalien puheenjohtaja kirjailija Lee Child, toimintasankari Jack Reacherin luoja, teki vaikutuksen. Hän oli pitkä, laiha ja vaatimattoman oloinen mies. Ihan huippua oli, kun Lee Child festivaalien viimeisessä puheenvuorossa hehkutti, kuinka Harrogaten dekkarifestivaaleista kirjoitettiin muutamassa lehdessä. Yksi maailman myydyimmistä kirjailijoista iloitsi dekkaritapahtuman uutisoinnista kuin kuka tahansa vähemmän tunnettu tapahtuman järjestäjä.

Harrogaten dekkarifestivaaleja on järjestetty viidenkymmenen vuoden ajan. Festivaalivieraiden joukossa singahteli tunnettuja kirjailijoita ja dekkarifaneja. Koskaan ei voinut olla varma, kuka istahtaisi viereen. John Grisham ei istahtanut, mutta pari tulevaa brittidekkaristia sattui kohdalle. Saa nähdä, koska pääsen lukemaan kybermaailmassa seikkailevan naispuolisen Bondin seikkailuja.

Harrogaten festareilla lukijat ja kirjailijat kohtaavat. Eräs iäkkäämpi dekkareiden ystävä oli festareilla jo viidettätoista kertaa. Aiemmin hän oli käynyt Harrogatessa vaimonsa kanssa, mutta pari viimeistä vuotta, vaimon poismenon jälkeen, yksin. Hän oli suuri Don Winslow -fani. Myös minuun kirjailija Winslow teki vaikutuksen. Huikea esiintyjä, joka uskalsi heittäytyä lukijoidensa armoille. Hän ei signeerannut kirjojaan pöydän takaa vaan tuli lukijoidensa luokse. Satuin paikalle, kun tuttavani oli pyytämässä Winslowlta signeerauksia kirjapinoonsa. Pidättyväinen espoolaiskirjailija ylitti itsensä ja kysyi ”amerikkalaiskollegaltaan”, voiko hänestä ja fanista ottaa yhteiskuvan. Totta kai, Winslow vastasi. Brittiläinen lukija ilahtui, ja kaiken lisäksi Don Winslow kiitti minua!

Harrogaten jälkeen suunnistin kotimaiseen dekkaritapahtumaan Varkauteen. Pakostakin tuli mieleen, että Varkauden Dekkarit -festivaalista on hyvää vauhtia tulossa ”Suomen Harrogate”. Samanlainen mukavan leppoisa miljöö. Rikospaikkana oli Varkauden klubi, jonka salakapakkaan vieraita opasti kirjailija Ari Wahlsten. Vanha kartano sopi hyvin kirjailijoiden ja lukijoiden kohtaamispaikaksi. Viikonloppu oli täynnä uusia tuttavuuksia ja mielenkiintoisia puheenvuoroja. Outi Ojan luento kirjallisista väärennöksistä kolahti ainakin minuun. Lauantai-ilta huipentui pikkutunneille venyneisiin puutarhajuhliin, ja sunnuntaina kartanon takapiha täyttyi Leena Lehtolaisen kuulijoista. Varkauden festareilta lähdin kotiin ihan yhtä innoissani kuin Harrogatesta. Viidentoista vuoden päästä minä saatan olla se iäkäs fani, joka kertoilee muille osallistujille käyneensä lähes joka kesä Varkauden festareilla.

Rauhallisemmasta tahdista pitäville tänä kesänä on tarjolla vielä Äinään kirjapäivät.

Jos innostuit minun festivaalikesästäni, niin änkeä Äinäälle.

Mari Pyy