Kirja-alalla todennäköisesti pelaat omalta osaltasi Monopolina tunnettua lautapeliä, jonka tarkoituksena on ajaa vastustajat konkurssiin. Estääksesi tämän suosi pienkustantamoita, palvelukustanteita ja osuuskuntia. Toki omakustanteitakin voi tukea, kun kustannussopimuksia solmitaan yhä harvemmin ansioituneempienkin kirjailijoiden kanssa. Siten tukisimme monipuolista kirjallisuuskenttää ja saisimme entistä moniäänisemmän, rikkaan kirjallisuuden.

Pienet toimijat uskaltavat julkaista herkemmin marginaalisia aiheita ja kokeellisia teoksia, mutta ne jäävät kirjakaupoissa paitsioon keräilemään murusia jäteiltä. Hyvä kustannustoimittaja on aina aarre laadukkaille julkaisuille.

Jätit ahmivat

Kirjallisuusalalla monopolin ulkopuolisilla toimijoilla on harvoin resursseja laajempaan markkinointiin. Siksi ne eivät kykene tarjoamaan kirjojaan kilpailuihin. Niinpä useat kirjat jäävät lukijoilta pimentoon varsinkin, jos kirjailija on heille ennestään tuntematon. Moni pienkustantamo lopettaa toimintansa, kun kauppa ei käy tarpeeksi hengen pitimiksi.

Kyseinen painajainen toteutui muun muassa kirjani kustantamolle, vaikka sen kustantaja palkittiin arvostetulla Nihil Interitin runousteko-palkinnolla vuonna 2023 kielellisen elämäntyön ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä.

Poikkeuksena tunnustusten myöntämisessä on kuitenkin Graalin maljana toimiva Finlandia-palkinto, joka nosti yllättäen omakustannenuortenkirjan kirjoja ostavan yleisön tietoon vuonna 2024. Sitä löytyi pienen viiveen kuluttua myös suurten kirjakauppaketjujen hyllyistä.

Kirjailija joutuukin yhä useammin olemaan itse teostensa myyntitykki. Jopa muutamat keskisuuret täyskustantamot edellyttävät kirjailijaa ostamaan ison osan kirjoistaan, vaikka eivät kutsu itseään palvelukustanteiksi. Sellaistakin tapahtuu, että mainostettu kirja ei ilmesty, jos ennakkotilauksia on liian vähän.

Kustannusala ei usein elätä pieniä toimijoita, vaan yrittäjillä on usein jokin muu työ saadakseen leipänsä pöytään. Koko kirjallisuuden ala pienistä suuriin toimijoihin on edelleen vaikeuksissa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tarjottimella murusia

Onnistuin sopimaan jättimäisen kirjakauppaketjun kanssa kirjani esittelystä kollegoideni seurassa. Kollegan kirjan kustansi Momentum palvelukustanteen periaatteella sillä edellytyksellä, että kirjailija ostaa teoksiaan itselleen vähintään 200 kappaletta. Kyseinen jättiläinen, joka omistaa kirjakauppaketjun, määritteli romaanin hinnaksi lähes 50 euroa. Tiedämme ettei juuri kukaan osta sillä hinnalla kirjoja.

Minun kirjaani ei saa enää Storia kirjavälityksen kautta kustantajani lopetettua kustannustoiminnan. Tämä johti siihen, että en voi kirjakaupan tilaisuudessa myydä itse kirjaani. Minulla on kuitenkin pino aiemmin lunastamiani tekijänkappaleita. Onneksi myymälän tiiminvetäjä lupasi antaa puheenvuoron kirjastani myyntikiellosta huolimatta. Kirjojani löytyy myös kirjastoista, vaikka niiden määrärahat leikattiin.

Kirjallisuus osana identiteettiä

Äänikirjat löytävät helpommin kirjallisuuden ystävät. Lisäksi kirja-ala kärsii fyysisen kirjan lukuhaluttomuudesta. Äänikirjat ovat kuitenkin hyvä lisä kulttuuriimme. Emme silti saa unohtaa kirjailijoiden osuutta teoksiin. Myynnin keskittyminen muutamalle jättiläiselle ei helpota tilannetta. Ne myös julkaisevat runsaasti käännöskirjallisuutta suomalaisen kirjallisuuden kustannuksella. Kuitenkin suomen kieli on ainutlaatuinen, rikas kieli, jota meidän tulee vaalia.

Valtamediasta poiketen eri kirjallisuusalan blogikirjoitukset internetin verkossa, podcastit ja kirjailijan oma aktiivisuus niin somessa kuin jalkatyönä auttavat ehkä jonkin verran. En usko fyysisen kirjan katoavan. Sen sijaan siitä voi tulla jonkinlainen ylellisyystuote marginaaliin.

Kirjallisuus ei ole yksinomaan viihdettä. Kirjailijaliitto totesi, että se on merkittävä osa inhimillistä kokemusta, joka vaikuttaa kulttuuriin, kehittää lukutaitoa ja edistää yhteiskunnallista keskustelua. Sen merkitys ulottuu meidän kaikkien elämään. Siksi on tärkeä tukea ja vaalia kirjallisuutta sen eri muodoissa.

Kilpailijana tekoäly

Mielestäni kirjallisuuden luominen edellyttää edelleen herkkyyttä, inhimillistä elämänkokemusta ja henkilökohtaista ääntä, jota tekoäly ei kykene jäljittelemään. Se kuitenkin käyttää raakamateriaalina ihmisten laatimia tekstejä, joista koostaa tekstinsä. Olemme ehkä tietämättämme jo pitkään käyttäneet tekoälyä, kun keräämme kirjoihimme lähdemateriaalia hakukoneella.

Nykyisin tekoälyn työkalut antavat käyttöömme uusia luovuuden muotoja. Se tarjoaa kirjoittamiseen alustoja helpottamaan kirjoittamista esimerkiksi romaanin juonen hahmottamiseen tai plagioinnin tarkistukseen, kuten tekoälypohjaiset Jasper tai Sudowrite ohjelmat.

Sanaston verkkosivulta käy ilmi, että Suomessa tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle. Siksi täysin tekoälyn tuottama teksti ei voi saada tekijänoikeutta. Tekoäly on jo käytössä monissa koulutusympäristöissä käytön laajentuessa yhteiskuntamme eri osa-alueille. Tekoälyn tekemien julkaisujen lisääntyminen Amazonin kaltaisilla jättiyhtiöillä herättää kirjailijat ja kustantajat vaatimaan toimijoilta selkeämpää sääntelyä ja avoimuutta. 

Resepti ahdinkoon

Kirjallisuutemme tarvitsee tuekseen lainsäädäntöä ja mesenaatteja. Kirjailijaliitto näkee lääkkeeksi ostotuen ja valikoivan tuotantotuen palauttamisen ja vähintään kaksinkertaistamisen. Nähtäväksi jää kuunteleeko hallitus, mitä tapahtuu.

Täydellistä luetteloa kaikista Suomessa toimivista pienkustantamoista ei ole julkisesti saatavilla. Suomessa on satoja pieniä kustantajia, joista osa toimii yhdistyksinä tai osuuskuntina eikä kaikkia ole rekisteröity yhteiseen hakemistoon. Monet niistä eivät kuulu Suomen Kustannusyhdistykseen.

Kaikesta huolimatta emme onneksemme voi automatisoida inhimillistä luovuutta. Kirjailija tarvitsee lukijoita, joten tässä muutama poiminta vähälevikkeisen kirjallisuuden löytämiseksi.

teksti: Riika Helle-Kotka

 

Voit aloittaa löytöretkeilyn näiden pienkustantamoiden ja osuuskuntien verkkosivuilta:

Kaarna Kustannus, Hertta Kustannus, Kustantamo Reuna, Kustantamo Nokkahiiri, Pieni Karhu Kustannus, Capuchina Kustannus, Kulttuurivihkot, Rosetta Versos, Osuuskumma, Kustantamo etc, Havina-kustannus, Stresa-kustannus, Kapybara-kustannus, Bokeheditions, Kustantamo Ntamo, Osuuskunta Kirjasin, Väyläkirjat, Vinhan Kustantamo. Lisäksi netistä löytyy muutama käännöskirjallisuutta julkaiseva pienkustantamo kuten Kustannusliike Parkko ja Kulttuuriyhdistys Särö.

Retkikohteeksi pienkustantajien / vähälevikkisen kirjallisuuden myymälät:

Kirjakauppa Välitila (auki vain ke. klo 14 – 18): Helsinginkatu 17 B, Helsinki.

Rosebud Sivullinen (Kluuvin kauppakeskus): Aleksanterinkatu 9, Helsinki.

Laitapuoti (Galleria Rajatilan yhteydessä): Hämeenpuisto 10, Tampere.

Vinhan Kirjakauppa: Ruovedentie 15, Ruovesi. 

Reunan kirjakauppa (Wanha Rautakauppa): Myllykoskentie 17, Myllykoski.

Hertta Kustannus: Oksasenkatu 2 A, Helsinki.

Pp. Kirjakauppa: Lintulahdenkatu 3, Helsinki.