Hallituksen vetäminen on mielenkiintoista ja monipuolista. Olen toiminut nyt toista vuotta Espoon Kirjailijoiden puheenjohtajana. Tätä ennen istuin hallituksessa 8 vuotta, joten toiminta oli tuttua etukäteen.
Yhdistys on yhtä kuin sen jäsenet. Minulle jäsenten huomioiminen on ollut tärkeää. Pyrimme tuottamaan toimintaa, joka tukee ja hyödyttää jäsenistöä. Esimerkiksi jäsenkoulutukset tuovat tietoa ajankohtaisista asioista ja Uusien kirjojen illassa jäsenet pääsevät esittelemään uutuusteoksiaan.
Espoon Kirjailijoiden tärkeä tuki ja yhteistyötaho on Espoon kaupunki, minkä takia järjestämme runsaasti kaikille avoimia yleisötapahtumia. Vuoden aikana toteutamme jopa 20 tapahtumaa. Näiden myötä myös jäsenemme saavat mahdollisuuksia esiintyä ja esitellä tuotantoaan.
Yhteistyö muiden yhdistysten ja kulttuuritoimijoiden kanssa on ollut antoisaa, ja sen myötä on ollut mahdollisuus saada lisää kohtaamisia kirjailijoiden ja heidän nykyisten tai tulevien lukijoidensa välille. Esimerkiksi Espoon Kaupunginteatterin Kannatusyhdistyksen kanssa järjestetyt Espoon Kirjafestarit tekevät kirjailijoita näkyväksi.
Espoon Kirjailijoiden toiminnasta vastaa yhdistyksen hallitus, joka on yhtä kuin hallituksen jäsenet. On ollut ilo saada toimia kirjallisuuden hyväksi niin hyvässä seurassa. Jokaiselle löytyy tehtäviä, jotka sopivat omiin aikatauluihin ja kiinnostuksen kohteisiin. Tavoite on yhteinen: olla espoolaiskirjailijoiden äänenä ja tukena.
Mitä puheenjohtajakausi on opettanut? Olen oppinut, että yhteistyöllä voi saada paljon tärkeää aikaan. Olen saanut olla näköalapaikalla katsomassa, mitä kulttuuritoiminta kaupungissa on juuri nyt. Olen oppinut pitämään kokonaisuuksia hanskassa. Olen saanut järjestää tapahtumia ja nähnyt, miten yhdistyksen toiminnalla on merkitystä.
Yhdistyksen puheenjohtajana en tietenkään ole ainutlaatuinen. Olen osa puheenjohtajien jatkumoa, joka alkaa vuodesta 1969. Saan jättää pikkuisen jalanjäljen historiaan. Yhdistys tarkoittaa ihmisten yhteistoimintaa, se tekee näkyväksi, että emme ole yksin.
Jokaisella on oma palonsa johonkin. Minun sydämessäni palaa kirkkaana kirjallisuuden liekki. Maailmassa on oltava sijaa tarinoille, ne ovat ihmisyyden perusasetus. Tätä sijaa omalta puoleltaan on rakentamassa ja turvaamassa Espoon Kirjailijat ry. Sen vetäminen on tärkeä ja mielekäs tehtävä.
